Näin rakennetaan digitaalinen johtaja – Case @EJeskanen

Valmensin OP Ryhmän Erno Jeskasta Social Selling –koulutuksissamme. Tällä Vallilan konttorinjohtajalla ei ollut aiemmin edes Facebook-tiliä, mutta sepä ei menoa haitannut. Istu tukevasti ja lue koko tarina.

 

“Erno pelkää digitalisaatiota ja väheksyy somea, juuri siksi hän halusi lähteä bloggaamaan ja liittyi twitteriin.”
(Erno Jaskanen)

Aloitimme Ernon kanssa käytännössä siis melkein alusta rakentamaan avainasiantuntijan digitaalista henkilöbrändiä: starttikoulutus, motivointi, tekniikka ja päälle kaksi henkilökohtaista yksilövalmennusta, joissa hienosäädetään tekemistä sekä katsotaan olemmeko asetetuissa tavoitteissa.

Annetaan Ernolle puheenvuoro:

“En ole aikaisemmin ollut ikinä missään sosiaalisessa mediassa. Kanaviin liittymisessä en ole nähnyt mitään hyötyä, päin vastoin ihmettelin miksi porukka jakaa esimerkiksi Facebookissa perheen asioita. Itse asiassa, mietin tätä edelleenkin. Mulla oli kuitenkin kytenyt ajatus sosiaaliseen mediaan liittymisestä ammatillisessa mielessä. Mutta kun olet tarpeeksi pitkään poissa, kynnys liittymisestä kasvaa ja toisaalta epävarmuus, miten toimia, mitä kirjoitat, on jatkuvasti läsnä. Onnekseni kuulin, että OP Ryhmässä pilotoidaan Social Selling -koulutusta. Päätin hakea mukaan, tämä olisi minulle sopiva sysäys eteenpäin.”

Ernosta paistoi ennakkoluuloton rohkeus ja intohimo, näkemys tulevaisuuden työelämästä ja johtajan viestintämahdollisuuksista. Lisäksi hän on suunnattoman innoissaan uudesta roolistaan tulevaisuuden konttorikonseptin johtajana ja selkeästi hyvin ylpeä työnantajastaan.

Jatketaan tarinaa.

“Eka jatkosparraus, elokuu 2015:
70 seuraajaa Twitterissä, pari blogausta, tekeminen vähäistä, ei kokemuksia, mutta vielä uskoa löytyy. 

Sain valmennusta keskusteluihin osallistumisesta ja miten digitaalista tasetta lähdetään rakentamaan. Otin sen jälkeen tavoitteeksi saada 500 seuraajaa Twitterissä vielä vuoden 2015 aikana. Tämä tavoite olikin sitten täynnä kuukaudessa. Keskusteluihin osallistuin vielä varauksella. Onnistumiset ruokkivat kuitenkin itseluottamusta. itsellä vaihtuivat näihin aikoihin vielä työtehtävät ja toimin nyt Suomen nykyaikaisimman pankkikonttorin vetäjänä. Tähän Twitter ja Linkedin luovat erinomaisen ympäristön keskustelulle digitalisaatiosta ja avoimen dialogiin muiden alan vaikuttajien kanssa”

“Toka jatkosparraus, lokakuu 2015:

Uusi sparraus ja sain uusia näkemyksiä tekemiselleni. Tämä rohkaisi taas tekemään enemmän. Muutin sen jälkeen sisältöjeni tulokulmaa. Osallistuin enemmän keskusteluihin ja seuraajien määrän lisäämisen sijaan keskityin sisällön tuottamiseen ja dialogin luomiseen ihmisten kanssa. Kynnys liittyä keskusteluihin on selkeästi pienentynyt. Olen alkanut saamaan todella isoja kiksejä keskusteluista. Twitter on muuttanut monia asioita arjessa ja työnteossani. Olen myös havainnut käytännön tasolla, että merkittävät uutiset ja ulostulot ovat aina heti ensimmäisenä juuri Twitterissä. Nykyään poimin uutiset tuoreeltaan sieltä ja aamun painettu lehti tuntuu vähän hassulta. Koen olevani paremmin hermolla mitä maailmalla tapahtuu. Itseluottamus toimia sosiaalisessa mediassa on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Seuraajia olen saanut tänä syksynä lisää jo 700, mutta tärkeämpänä koen, että olen parantanut asiantuntijan näkyvyyttäni, vaikutuspiiriäni ja saanut mielenkiintoisia keskusteluja.”

Kun henkilökohtainen digimentori auttaa ja tukee alkutaipaleen yli, yksilö havainnoi kyllä maailmaa ja alkaa janoamaan uutta osaamista. Hän ei silti jää yksin ja hänellä on selkeitä tavoitteita tekemiselle. Samalla syntyy halu tehdä asioita paremmin, kun voi analysoida kanaviaan, omaa tyyliään ja sisältöjään. Kukin sosiaalisen median vaikuttaja on yksilöllinen ja vaatii oman kanavavalikkonsa. Mutta alussa on olennaista henkinen olkapää ja lempeä ruoskiminen eteenpäin.

“Olen kelannut asian niin, että olen hyvä jätkä muutenkin, miksi en olisi sitä myös somessa?”

“En olisi lähtenyt tähän ilman valmennusta. Ilman jatkosparrauksia painisin siellä alle 100 seuraajan ryhmässä.

Vaatii rohkeutta kirjoittaa ja tulla mukaan Twitterissä ikään kuin kesken juhlien. Kun muut ovat tutustuneet jo ja siellä on kiva puheensorina käynnissä, on kynnystä liittyä keskusteluun mukaan, vaikka olisi kauheasti asiaa.

Koen itse olevani positiivinen tyyppi ja haluan jakaa palautetta töissä tai vaikkapa harrastuksissa. Tämän saman roolin olen halunnut ottaa myös somessa jaan kehuja nuorille ja hyville kirjoituksille. Myös kilpailijoille! Olen kelannut asian niin, että hyvä jätkä muutenkin, miksi en olisi sitä myös somessa?

“OP Ryhmän lähes koko johto on Twitterissä ja pääjohtaja Reijo Karhinen on myös aktiivinen. Tämä on antanut itselleni luottamusta, että minäkin saan olla rohkeasti oma itseni. On tullut hyvä ja kannustava fiilis myös siitä, kun johto on seurannut ja jakanut myös minun viestejä. Koen olevani osana OPn vaikuttajaviestintää ja tiedän etten ole yksin. OPn omat sosiaalisen median ammattilaiset ovat myös auttaneet ja tukeneet minua eteenpäin. Teen siis sitä työtä mitä minulta halutaankin. Korostan, että teen sen nimen omaan omasta tahdostani, olen myynyt sieluni tälle ryhmälle ja uskon asiaani. Siksi haluan myös viestiä avoimesti, sellaisena kuin olen. Sosiaalinen media on viestintää, jota en voi johtajana ulkoistaa. Huomaan nyt, että olen saanut toiminnallani näkyvyyttä ja se tekee varmasti hyvää myös meidän uudelle Vallilan konttorille.”

Erno on omalla esimerkillään saanut innostettua myös konttorin muun henkilökunnan viestimään sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän on lähtenyt tuottamaan omia sisältöjään. Melkoinen kaistapää, mutta äärettömän hieno esimerkki! Positiiviset kokemukset ovat vain ruokkineet tekemistä ja on syntynyt onnistumisen kierre.

Mitä Case Erno opettaa meille?

Seuraavien tekijöiden pitää olla kunnossa, jotta sosiaalinen myynti ja työntekijälähettilyys toteutuu, aidosti ja läpi organisaation:

  • Yksilö: Intohimo – halu kehittyä – näkemys tulevaisuuden työnkuvasta
    Yksilön pitää ymmärtää, mitä asiantuntijan digitaalinen tase tarkoittaa henkilökohtaisesti ja mitä hyötyjä se tuo omassa työssä ja työuralla
  • SisällötMikä on sellaista samaistuttavaa sisältöä, jota työntekijä haluaa jakaa omiin henkilökohtaisiin kanaviin?
    Jaettavaa sisältöä pitää olla helposti saatavilla. Työaika ei kulu sosiaalisessa mediassa roikkumiseen, vaan sisältöjen pitää olla lähellä ja nopeasti (Yrityksen oma intra, SmarpShare, gurujen jaot, kollegoiden blogit jne). Työntekijä voi silti myös luoda omia sisältöjä ja kasvaa sitä kautta vielä väkevämmäksi ja rohkeammaksi vaikuttajaksi sosiaalisessa mediassa.
  • JohtoEsimiehen esimerkki ja sen voima.
    Mikäli johto ja esimiehet eivät itse ole eturintamassa, ei mitään mullistavaa voi syntyä alaisissakaan.
    Muutos lähtee ylhäältä. Ainakin tehokkaimmin.
  • OrganisaatioBrändin oman sisältömarkkinoinnin ja sosiaalisen median strategia tukee yksilöitä
    Organisaation oman sisältömarkkinoinnin ja sosiaalisen median läsnäolo kanavissa pitää olla kunnossa, muuten yksittäinen asiantuntija ei voi saada vipuvoimaa yrityksen sisällöistä.

Laskeskelin työkaluilla koulutusryhmäämme osallistuneita yksittäisiä asiantuntijoita ja vertailin heitä OPn bränditason tekemiseen ja vaikuttavuuttavuuteen. Intohimolla ja rennolla otteella yksi Ernon kaltainen avainasiantuntija haastaa helposti vaikuttavuudellaan hieman neutraalimman OP Ryhmän yritystilin Twitterissä. Mitäpä jos Ernon kaltaisia työntekijälähettiläitä ja digitaalisia mielipidevaikuttajia olisi OP-ryhmässä enemmän, uskallatko arvata sen markkinoinnilliset kerrannaisvaikutukset? Mitä jos heitä olisi useampi sata?

Ernosta on kehittynyt syksyn aikana uudenlainen digiajan pankinjohtaja ja hän on selkeästi vasta taipaleensa alkumetreillä. Tällä hetkellä hän viestii avoimesti ja myy sosiaalisissa kanavissa, jalkauttaa omalla työllään OP Ryhmän strategiaa sekä johtaa ja innostaa omalla esimerkillään konttorinsa henkilöstöä.

Mitä tällaisen intohimon synnyttäminen vaatii työnantajalta ja millainen on tulevaisuuden työnantaja, joka kerää nämä intohimoa säteilevät viestijät suojiinsa? Miten yksittäinen brändi luo sellaisen organisaatiokulttuurin, joka saa työntekijät puhumaan silmät palaen yrityksestä?

Haasteita muutoksen käynnistämiseen riittää, mutta tulosten ollessa tällaisia, jatkan päämäärätietoisesti työtäni.

Annetaan Ernon vielä lopettaa:

“Tie on vasta alussa. Kun opin lisää ja olen kärsivällinen, uskon että sosiaalisen median rooli työssäni korostuu ja se tulee avaamaan vielä monia sellaisia ovia, jotka on tähän asti ollut herra Jeskaselta suljettuna.”

Olen samaa mieltä, Erno: olet matkalla mielipidejohtajaksi digitalisoituvalla pankkialalla.

Ihmiset logon takana ovat tulevaisuudessa yrityksen tärkein ja voimakkain media.

Seuraamalla Jarkkoa Twitterissä saat päivittäisiä vinkkejä, ilmaiseksi:

Submit a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *